1. § Nimi toimintapaikka ja toiminta-alue
Suomen kokonaisvaltaisen terveydenhuollon keskusliitto ry. jota näissä säännöissä kutsutaan Keskusliitoksi.
Liiton kotipaikka on Tampere. Keskusliiton toiminta kattaa koko maan.
2. § Tarkoitus ja toiminnan laatu
Keskusliiton tarkoituksena on:
Valvoa luontaislääketieteen hoitomuotojen edustajien ja ammatinharjoittajien yleisiä ja yhteisiä ammatillisia etuja.
Luoda edellytyksiä toimiville hoitomalleille yhdistämällä sekä luonnonlääketieteen että virallisen lääketieteen tietotaitoa hoidettavan parhaaksi.
Edistää täydentävien ja luontaisesti toimivien hoitojen saatavuuden yleisiä edellytyksiä.
Tehdä tunnetuksi luonnonlääketiedettä, sekä edistää alaan liittyvää, fyysisen terveyden ja henkisen hyvinvoinnin ylläpitoon kohdistuvaa tutkimustyötä.
Valvoa luonnonlääketieteen ja / vaihtoehtolääketieteen fyysisten- ja emotionaalisten hoitajien työn laatua ja heidän koulutusta.
Kehittää luontaisterapeuttien ja – hoitajien ammatillista pätevyyttä tavoitteena laadukas ja kritiikin kestävä, sekä lain vaatimukset täyttävä luonnollisten hoitomuotojen ammattikunta.
Opastaa omaehtoista terveydenhoitoa ja edistää luontaisten hoitomuotojen käyttöä terveyden ylläpitämisessä.
Tarkoituksen toteuttamiseksi Keskusliitto tulee:
Pitämään koulutuksen saaneiden terapeuttien, hoitajien, näitä edustavien yhdistysten ja kouluttajien rekisteriä heidän suostumuksellaan, tietosuojalaki huomioon ottaen.
Järjestämään alaansa liittyviä luentoja, koulutusta, kurssitoimintaa ja verkko-opetusta jäsenilleen.
Antamaan asiantuntijalausuntoja ja jakamaan tietoa.
Tekemään aloitteita ja esityksiä viranomaisille sekä pitämään yhteyttä suomalaisten terveydenhoitoon vaikuttaviin tahoihin.
Edistämään vuorovaikutteista toimintaa internetissä ylläpitämällä omia internetsivuja.
Pitämään yhteyttä alan järjestöihin kotimaassa ja ulkomailla.
Jakamaan tunnustuksia ja palkintoja.
Painamaan julkaisuja, lehtiä, oppaita, jäsentiedotteita ja koulutusmateriaalia.
Tukemaan paikallisosastojen toimintaa ja niiden perustamista.
Toimintansa tukemiseksi Keskusliitto voi:
Vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja, perustaa rahastoja, omistaa arvopapereita ja kiinteistöjä, kiinteää tai irtainta omaisuutta, sekä toimeenpanna asianmukaiset luvat saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä.
Liitto on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton.
3. § Jäsenet
Keskusliiton jäsenet ovat varsinaisia jäseniä, kannatusjäseniä ja kunniajäseniä. Liiton jäseniksi voivat liittyä yksityiset henkilöt, rekisteröidyt yhteisöt, oikeuskelpoiset yhdistykset ja säätiöt.
Varsinaiset jäsenet ja kannattajajäsenet hyväksyy kirjallisesta hakemuksesta Keskusliiton hallitus ja sen jaostot.
Kunniajäseneksi Keskusliiton kokous voi kutsua hallituksen esityksestä henkilön joka on toiminut huomattavalla tavalla luonnonlääketiedettä edistävästi.
4. § Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota Keskusliitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle, tai hallituksen puheenjohtajalle ja sen Keskusliiton jaostosta vastaavalle puheenjohtajalle jonka jäsen hän on. Ilmoittamalla erostaan liiton kokouksessa tieto tulee merkitä pöytäkirjaan.
Jäsen joka ei ole yhden kalenterivuoden aikana suorittanut jäsenmaksuaan, katsotaan eronneeksi Keskusliitosta ja sen jaostoista.
Hallituksella on oikeus erottaa jäsen, joka on menettelyllään liitossa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut Keskusliittoa tai sen jaostoa.
5. § Liittymis- ja jäsenmaksu
Keskusliiton liittymis -ja jäsenmaksut määrää syyskokous erikseen eri jäsenryhmille. Kunniajäsenet ovat jäsenmaksuista vapaat.
6. § Hallitus
Keskusliiton asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jaostoista vastaavat puheenjohtajat sekä neljä (4) varsinaista jäsentä ja kaksi (2) varajäsentä. Kolmen / kahden (3/2) jäsenen toimintakausi päättyy vuosittain. Arpa ratkaisee, keiden jäsenten toimintakausi loppuu vuoden kuluttua. Jaostoista vastaavien puheenjohtajien toimintakausi tarkastetaan kolmen vuoden välein.
Hallitus valitsee sihteerin, rahastonhoitajan ja muut toimihenkilöt keskuudestaan tai tarvittaessa hallituksen ulkopuolelta.
Hallituksen kutsuu koolle puheenjohtaja, tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.
Hallitus on päätösvaltainen kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä, puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja jaostoista vastaavat puheenjohtajat mukaan luettuna, ovat läsnä.
Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee hallituksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa ja suljetussa äänestyksessä kuitenkin arpa.
7. § Keskusliiton nimen kirjoittaminen
Keskusliiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja ja puheenjohtaja yhdessä.
8. § Liittokokoukset
Keskusliiton varsinaisia kokouksia ovat kevätkokous ja syyskokous.
Kevätkokous pidetään hallituksen määräämänä päivänä tammi – toukokuussa ja syyskokous syys – joulukuussa.
Kutsu liittokokoukseen on lähetettävä jäsenille vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen liittokokousta tai julkaisemalla kutsu lähetettävässä jäsentiedotteessa kirjepostissa tai sähköpostilla.
Ylimääräinen liittokokous pidetään, mikäli hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään neljäsosa (¼) Keskusliiton jaoston jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
Kokous on pidettävä kahden (2) kuukauden kuluessa siitä kun vaatimus on esitetty jollekin hallituksen jäsenistä.
Jäsenyhdistyksillä on oikeus valita liittokokoukseen yksi liittokokousedustaja jäsenmääränsä alkavaa sataa jäsentä kohti.
Keskusliiton ja sen jaostojen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniajäsenellä ja liittokokousedustajalla yksi ääni.
Kannattajajäsenillä on kokouksissa sen jaoston puolesta johon hän kuuluu, läsnäolo- ja puheoikeus.
Hallitus voi asettaa työryhmiä ja nimetä niiden jäseniksi myös hallituksen ulkopuoleisia henkilöitä.
Keskusliiton päätökseksi tulee, ellei säännöissä toisin ole määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa ja suljetussa äänestyksessä kuitenkin arpa.
Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja ja hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja avaa liittokokouksen ja johtaa siinä puhetta, kunnes kokouksella on sen keskuudesta valittu puheenjohtaja.
Liittokokouksen sihteerinä toimii Keskusliiton hallituksen sihteeri ja tämän estyneenä ollessa liittokokouksen valitsema henkilö.
Liiton kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
Kokouksen avaus.
Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijat.
Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajan lausunto.
Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapautuksen myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Keskusliiton syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
Kokouksen avaus.
Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijat.
Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
Vahvistetaan toimintasuunnitelma, talousarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle tilikaudelle.
Valitaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet seuraavaksi toimikaudeksi.
Valitaan tilintarkastaja ja tälle varatilintarkastaja.
Päätetään hallituksen jäsenille, jaostojen vastaaville puheenjohtajille ja tilintarkastajalle maksettavista palkkioista.
Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli jäsen haluaa saada jonkin asian Keskusliiton kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
Päätöksiä sääntöjen muuttamisesta, yhdistyksen purkamisesta tai kiinteän omaisuuden ostamisesta, myymisestä tai kiinnittämisestä ei voida ottaa käsiteltäväksi, ellei asiaa ole kokouskutsussa nimenomaisesti mainittu.
9. § Talous
Keskusliiton toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla, toiminnan tuotoilla sekä saatavilla avustuksilla ja lahjoituksilla.
Keskusliitto voi omistaa osakkeita ja muuta irtainta omaisuutta sekä kiinteää omaisuutta ja kerätä asianomaisella luvalla varoja toimintansa tukemiseksi.
Tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös on annettava tilintarkastajalle viimeistään kaksi viikkoa ennen liiton kevätkokousta.
Tilintarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.
10.§ Sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja Keskusliiton purkamisesta on tehtävä liittokokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (¾) enemmistöllä annetuista äänistä.
Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai liiton purkamisesta.
Keskusliiton purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi käytetään liiton varat täydentävienhoitomuotojen kouluttamiseen.
11.§ Voimaantulo
Nämä säännöt tulevat voimaan kun ne on merkitty yhdistysrekisteriin.