Valikko Sulje

Lääke – ja elintarviketeollisuus … paniikissako?

Suomalaiset heräävät parhaillaan todellisuuteen terveyden ja varsinkin immuunipuolustuksen keskeisten rakennuselementtien merkityksestä. Ruokavirasto kuitenkin hermostui C-vitamiiniin liittyvien tutkimustietojen julkaisemisesta. Sama asenne koskee myös D-vitamiinia. Huhtikuussa 2020 (8.4.) Iltalehti kirjoitti; “D-vitamiini lisää vastustuskykyä ja voi suojata hengitystieinfektioilta: jo pieni lisä riittää” (linkki tähän tekstiin lopussa). Ruoka- ja lääketeollisuuden äänitorvi kertoo erittäin ristiriitaista, virheellistä ja jopa terveydelle haitallista “tietoa” D-vitamiinista.

Käsittämätöntä on kuitenkin viranomaistahojemme, kuten Ruokaviraston ja etenkin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukana olo tässä kuviossa – jossa tällä kertaa asiantuntijana erikoistutkija Susanna Raulio (elintarviketieteiden maisteri ja fil. tri/kansanterveystiede).

Tässä poimintoja Iltalehden (4/2020) jutusta, joka voidaan heti kumota pelkästään Lääkärikirja Duodecimissa esitetyillä faktoilla, jotka on koonnut Helsingin yliopiston farmakologian emeritusprofessori Ilari Paakkari. Tuossa Iltalehden jutussa on myös aivan päinvastainen linja, kuin sama lehti kirjoitti D-vitamiinista vuonna 2013 – silloin juuri professori Paakkari oli asialla: “Emeritusprofessori: D-vitamiinin suosituksia tulisi nostaa reippaasti”. (linkki tähän tekstin lopussa). Tässä tyypillinen esimerkki siitä millaista jälkeä syntyy, kun rahallisen hyötyjätahon eturistiriita ja toisaalla todellinen huoli kansalaisten terveydestä kohtaavat … olkaapas hyvät: Iltalehti 2020 vs. professori Paakkari/Duodecim 2016 + IL 2013:


IL2020: Suomalaisten D-vitamiinin saanti on keskimäärin hyvällä tasolla.

Duodecim 2016/Paakkari: “Yhden koon D-vitamiinihoitoa” ei ole, koska tarvittava annos riippuu kalsidiolin lähtötasosta, iästä, auringonsaannista, ihonväristä, dieetistä ja painoindeksistä. Ylipainoisten kalsidiolin tasot ovat merkittävästi normaalipainoisten tasoja matalampia.

IL2013: Monien sairauksien taustalla piilee D-vitamiinin puutos, josta erityisesti työssäkäyvät kärsivät tietämättään. Helmikuussa uutisoitiin THL:n selvityksestä, jonka mukaan peräti kolmannes suomalaisista kärsii D-vitamiinin puutoksesta ja yleisintä se on naisilla.
————–

IL2020: Tutkimuksen mukaan myös D-vitamiinipitoisuus seerumissa oli hyvä eli miehillä keskimäärin 67 nanomoolia litrassa ja naisilla 77 nanomoolia litrassa. Kansainvälisissä suosituksissa pitoisuutta 50 nanomoolia litrassa pidetään riittävänä.

Duodecim2016/Paakkari: Kaikki alan tutkijat hyväksyvät, että kalsidiolin pitoisuus alle 50 nmol/l merkitsee D-vitamiinin puutosta, joka lisää lasten riisitaudin, aikuisten osteomalasian ja ikääntyneiden osteoporoosin vaaraa.

Veren D-vitamiinin (kalsidiolin) pitoisuuksia tulisi mitata enemmän ja suomalaisten viitearvojen (40–80 nmol/l) sijaan tulisi korostaa tavoitearvoa ainakin yli 75 nmol/l perustuen luonnollisessa auringonvalossa oleskelevien tasoon (100–200 nmol/l).

IL2013: Yleiset ohjeet eivät päde kaikkiin. D-vitamiini imeytyy yksilöllisesti, lisäksi eri ihmisryhmillä on eri tarpeet riittävälle D-vitamiinin saannille. – Sama annostus eri ihmisillä voi antaa eri pitoisuuden vereen, Paakkari kertoo.
————————————–
IL2020/Raulio: Erikoistutkija Susanna Raulio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta torjuu D-vitamiinin suurannoksien tarpeen. – Suositus ei ole muuttunut mihinkään. Suosituksen antamat määrät ovat riittäviä, eikä mega-annoksia suositella.

– Esimerkiksi 100 mikrogrammaa D-vitamiinia, mitä on suositeltu joiltain tahoilta, ei edelleenkään suositella, Raulio toteaa.”

Duodecim2016/Paakkari: Tämän hetken käsityksen mukaan 100 mikrog on aikuisten turvallisen päiväannoksen yläraja. Uusimpien tietojen perusteella tätäkin suurempi annos (125 mikrog) on turvallinen ja joskus tarpeen.

IL2013: “- D-vitamiinin yliannostusta pelätään turhaan. Jos vaikka keväisenä päivänä on 20 minuuttia auringossa, siitä saa jo noin 200 mikrogrammaa D-vitamiinia, eikä se ole haitallista, hän selventää.”

——————

IL2020/Raulio: Jos joku epäilee, että hän ei ehkä saa ruokavaliostaan tarpeeksi D-vitamiinia, saannin voi Raulion mukaan varmistaa ottamalla ikäryhmittäisten suositusten mukaisesti päivässä yhden 10 tai 20 mikrogramman D-vitamiinitabletin. – Jos otat joka päivä monipuolisen ruokavalion lisäksi D-vitamiinia purkista 10-20 mikrogrammaa, se on turvallista ja suurin osa väestöstä pärjää sillä, Raulio sanoo.

Duodecim2016/Paakkari: Terveen aikuisen D-vitamiinin nykyinen päiväsaannin pitkään käytetty suositus on 10 mikrog. Annos on todennäköisesti liian vähän pohjoisen auringottomana talvikautena. Tähän viittaa se, että auringonvalon puuttuessa täydellisesti D-vitamiinin annos 10 mikrog/vrk ei pysty pitämään veren D-vitamiinin (kalsidiolin) pitoisuutta vakaana, vaan pitoisuus laskee.

IL2013: “- Joidenkin mukaan D-vitamiinin ottaminen purkista on luonnotonta, mutta yhtä luonnotonta on asua näin pimeässä maassa. D-vitamiini syntyy iholla ja sitä pitäisi saada siis auringosta, mutta Suomessa aurinkoa on hyvin vähän. Paakkarin mukaan talvella päivittäisiä saantisuosituksia tulisi nostaa Suomessa 40-50 mikrogrammaan.”

——————

IL2020/Raulio: Suomessa D-vitamiinisaantia on parantanut yleisten ruokien D-vitaminointi. Suomalaisten D-vitamiinitilanne on yleisesti ottaen hyvä. – Terveellinen ruokavalio kokonaisuutena turvaa riittävän suojaravintoaineiden saannin ja tukee vastustuskykyämme, Raulio kiteyttää.

Duodecim2016/Paakkari: D-vitamiinia on vaikea saada riittävästi ravinnosta. Luonnollista D 3 vitamiinia on elintarvikkeista merkittävästi vain kalassa. Vastaavaa kasvikunnan D2-vitamiinia ei elintarvikkeissa ole juuri lainkaan, joitakin sieniä (kantarelli, torvisienet) lukuun ottamatta.
IL2013: “- Suomessa D-vitamiinia ei kerta kaikkiaan saa tarpeeksi ravinnosta eikä auringosta. Virallisia suosituksia pitäisi nostaa.”

——————-

IL2020/Raulio: – Ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että D-vitamiinin mega-annoksista olisi hyötyä, Raulio korostaa.

Duodecim2016/Paakkari: Useissa hoitotutkimuksissa D-vitamiinin lisäanto (20–25 mikrog/vrk) esti ikääntyneiden luiden haurastumista (osteoporoosia) ja siihen liittyviä luunmurtumia, mutta annoksella 10 mikrog/vrk ei ollut vaikutusta.

D-vitamiinin talvikauden korvausannoksesta ei ole yksimielisyyttä. Päivittäinen 10 mikrog ei riitä vähentämään ikääntyneiden osteoporoosin (luukatoon) liittyvien murtumien vaaraa. Tutkimuksissa osteoporoosin vaara väheni, kun D-vitamiinin päiväannos oli noin 20–25 mikrog/vrk ja seerumin kalsidiolin pitoisuus noin 75 nmo/l. Osa luunmurtumien estovaikutuksesta saattaa liittyä D-vitamiinin lihasvoimaa lisäävästä vaikutuksesta.

Osteoporoosia ja murtumia estävä D-vitamiinin annos ei kuitenkaan välttämättä ole elimistön koko terveyden kannalta paras mahdollinen, sillä veren D-vitamiinin (kalsidiolin) yli 100 nmol/l pitoisuuksien on esitetty estävän syöpiä, hermoston rappeumatauteja, verenkiertotauteja ja diabetesta, mutta tutkimukset näiden hyötyjen osalta ovat kesken.

———————

Ja lopuksi IL2020/Raulio: “– Paras keino viruksen torjumiseen on edelleen seurata viranomaisviestintää ja noudattaa sieltä saatuja ohjeita.”

Näin ollen sopii kysyä, ovatko nämä viranomaiset THL ja Ruokavirasto aidosti liikkeellä suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin asialla. Ohjaileeko näitä viranomaislaitoksia terveyttä edistävät tahot, vai mm. elintarvike- ja lääketeollisuus. Vaarannetaanko kansalaisten terveys … vai onko kyseessä tietoinen korjausliike … oikeasti. Jokainen voi itse päätellä … 

Lähteet:

Terveyskirjasto/Lääkärikirja Duodecim/Ilari Paakkari: D-vitamiini. Lääkärikirja Duodecim. 28.11.2016. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01044

2020: https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/007ebd26-7616-4444-a954-caa89753b5d7

2013: https://www.iltalehti.fi/terveys/a/2013032116811456

 

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01044&fbclid=IwAR2qtf9zyTxYg2RbdFT2MlNkOzgTvezdS1EfDw_VYEcxrltbgY1Ng10CMEg

error: Content is protected !!